Entinen pääministeri Sanna Marin on joutunut sosiaalisessa mediassa arvostelun kohteeksi Japanin-matkallaan julkaisemansa kuvan vuoksi.
Marin jakoi Instagram-tarinoissaan otoksen tokiolaisesta possukahvilasta, jossa hän istui kaksi pientä possua sylissään.
Ensisilmäyksellä kuva näytti tavalliselta, hellyttävältä matkamuistolta.
Kaikki eivät kuitenkaan nähneet sitä sellaisena.
Kuva herätti keskustelua erityisesti anonyymissa Jodel-viestipalvelussa, jossa useat käyttäjät kyseenalaistivat eläinkahviloiden eettisyyden.
Arvostelijoiden mukaan ongelma ei ole itse valokuvassa vaan siinä, millaista toimintaa eläinkahviloissa vieraileminen saattaa tukea.
Kaksi minipossua sylissä – tästä kaikki alkoi
Sanna Marin julkaisi viikonloppuna Instagram-tarinoissaan kuvan Japanin pääkaupungista Tokiosta.
Kuvassa hän istuu kahvilassa kaksi minipossua sylissään.
Japanissa tällaiset eläinkahvilat ovat suosittuja matkailukohteita.
Niissä asiakkaat voivat viettää aikaa eläinten läheisyydessä, silittää niitä ja ottaa valokuvia.
Possukahviloissa pääosassa ovat pienikokoiset siat, jotka liikkuvat asiakkaiden läheisyydessä.
Marinin julkaisu sopi ulkoisesti tähän matkailuilmiöön.
Kuva kuitenkin nosti esiin kysymyksen, jota kaikki matkailijat eivät välttämättä tule ajatelleeksi: millaisissa olosuhteissa kahviloiden eläimet elävät?
Jodelissa alkoi kriittinen keskustelu
Marinin Instagram-julkaisu päätyi nopeasti keskustelunaiheeksi Jodeliin.
Yksi käyttäjä nosti esiin possukahviloiden mahdolliset eläinsuojeluongelmat ja epäili, ettei Marin ollut välttämättä tietoinen niistä.
Keskusteluun liittyi myös muita kommentoijia.
Osa suhtautui kriittisesti eläinkahviloihin yleisesti.
Heidän mielestään eläinten pitäminen jatkuvasti asiakkaiden kosketeltavina ei välttämättä vastaa niiden luontaisia tarpeita.
Yksi keskustelija kyseenalaisti sen, miten kahvilaympäristö voisi olla eläimelle luonnollinen paikka.
Toinen kertoi nähneensä possukahvilan ulkopuolelta ja huomautti, ettei toiminnan mahdollisia ongelmia välttämättä huomaa pelkän ulkoasun perusteella.
Keskustelussa nousi esiin myös ajatus siitä, että matkailija voi tukea kyseenalaista toimintaa ymmärtämättä sen taustoja.
Myös Marinin seuraajat suhtautuivat kriittisesti
Jodel-keskustelussa osa käyttäjistä kertoi suhtautuneensa Mariniin aiemmin myönteisesti.
Possukahvilavierailu sai heidät kuitenkin pettymään.
Eräs kommentoija katsoi, että tällainen vierailu olisi ollut parempi jättää tekemättä.
Hän piti erityisen ongelmallisena sitä, että vierailusta julkaistiin sisältöä sosiaalisessa mediassa.
Arvostelun taustalla on ajatus julkisuuden henkilön vaikutusvallasta.
Kun tunnettu ihminen jakaa kuvia matkakohteesta, se voi lisätä muiden kiinnostusta samaa paikkaa kohtaan.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Marin olisi tarkoituksellisesti mainostanut eläinkahvilaa tai ollut tietoinen siihen mahdollisesti liittyvistä ongelmista.
Hänen omasta suhtautumisestaan eläinkahviloiden eettisyyteen ei ole saatu kommenttia.
Japanin possukahvilat ovat suosittuja matkailijoiden keskuudessa
Minipossukahvilat ovat osa Japanissa yleistynyttä eläinkahvilakulttuuria.
Yksi alan tunnetuimmista toimijoista on Mipig-ketju.
Sen ensimmäinen kahvila avattiin Tokiossa vuonna 2019.
Tammikuussa 2024 ketjulla oli kymmenen kahvilaa.
Mipig on kerännyt suuren seuraajakunnan myös sosiaalisessa mediassa.
Sen Instagram-tilillä on yli 200 000 seuraajaa.
Julkaisuissa nähdään muun muassa possuja nukkumassa, syömässä, kylpemässä ja leikkimässä keskenään.
Hellyttävät eläinvideot ovat olennainen osa kahviloiden näkyvyyttä.
Samalla niiden suosio on herättänyt keskustelua siitä, millaisia vaikutuksia jatkuvalla ihmiskontaktilla on eläinten hyvinvointiin.
Eläinoikeusjärjestö on arvostellut toimintaa
Possukahviloiden eettisyydestä ovat aiemmin kirjoittaneet kansainväliset mediat Euronews ja uutistoimisto AP.
Niiden haastattelema tokiolaisen eläinoikeusjärjestö PEACE johtaja Sachiko Azuma on suhtautunut toimintaan kriittisesti.
Azuman mukaan asiakkaiden jatkuva kosketus voi aiheuttaa eläimille stressiä.
Hän on myös pitänyt kahviloiden tiloja liian pieninä.
Lisäksi julkisuudessa on nostettu esiin kysymys eläinten alkuperästä.
Mipig-ketjun verkkosivuilta ei ole selvinnyt yksiselitteisesti, ovatko kahviloissa olevat possut pelastettuja eläimiä vai kasvatetaanko niitä nimenomaan tällaista toimintaa varten.
Nämä ovat eläinsuojeluun liittyviä kysymyksiä, joihin pelkkä sosiaalisessa mediassa nähty suloinen video ei anna vastausta.
Kaikki eläinkahvilat eivät ole samanlaisia
Japanissa toimii possukahviloiden lisäksi monenlaisia muita eläinkahviloita.
Niissä voi kohdata esimerkiksi kissoja, pöllöjä, saukkoja, murmeleita ja kapybaroja.
Kissakahvilat ovat ilmiön tunnetuimpia muotoja.
Eläinkahviloiden toimintatavat voivat kuitenkin erota toisistaan huomattavasti.
Osa toimii kaupallisina matkailukohteina, joissa eläimet ovat keskeinen vetonaula.
Toiset puolestaan osallistuvat eläinsuojelutyöhön.
Esimerkiksi jotkut kissaja koirakahvilat toimivat adoptiokeskuksina ja pyrkivät löytämään pelastetuille eläimille uusia koteja.
Siksi kaikkia eläinkahviloita ei voida arvioida samalla tavalla.
Ratkaisevaa on, millaisissa oloissa eläimet elävät, miten niitä käsitellään ja millainen mahdollisuus niillä on vetäytyä pois ihmisten läheisyydestä.
Japanin viranomaiset aloittivat valtakunnallisen selvityksen
Eläinkahviloihin liittyvä huoli on noussut esiin myös Japanin viranomaistasolla.
Uutistoimisto AFP kertoi elokuussa 2026, että Japanin ympäristöministeriö oli aloittanut maan ensimmäisen valtakunnallisen eläinkahvilakartoituksen.
Selvityksen taustalla ovat eläinten hyvinvointiin ja hygieniaan liittyvät kysymykset.
Japanissa eläinkahviloiden toiminta on kasvanut, mutta sääntely ei ole kaikilta osin pysynyt kehityksen mukana.
Ministeriön virkamiehen mukaan eläinkahviloille tai monille niissä pidettäville eksoottisille eläinlajeille ei ole olemassa omia yksityiskohtaisia standardeja.
Tilanne on herättänyt huolta eläinsuojelujärjestöissä.
Japanin eläinsuojelulaki on ollut voimassa vuodesta 1973, mutta sen tarjoamaa suojaa on arvosteltu kansainvälisessä vertailussa riittämättömäksi.
Tutkimuksessa paljastui huolestuttavia lukuja
WWF ja Hokkaidon yliopiston raportissa tarkasteltiin 25 eläinkahvilaa.
Niistä löytyi yhteensä yli 1 700 eläintä.
Raportin mukaan 27 prosenttia eläimistä kuului uhanalaisiin lajeihin.
Luku on herättänyt kysymyksiä erityisesti eksoottisten eläinten käytöstä kaupallisessa toiminnassa.
Eläinoikeusaktivistit ovat myös esittäneet huolensa siitä, että eläinkahviloiden suosio saattaa lisätä harvinaisten luonnonvaraisten eläinten pyydystämistä ja laitonta kauppaa.
Nämä ovat aktivistien esittämiä huolia, eivät todiste siitä, että jokainen eläinkahvila osallistuisi laittomaan toimintaan.
Raportti nostaa kuitenkin esiin tarpeen selvittää tarkemmin, mistä kahviloissa pidettävät eläimet ovat peräisin.
Myös hygieniasta löytyi huomautettavaa
Eläinten hyvinvoinnin lisäksi huomiota on kiinnitetty kahviloiden hygieniaan.
WWF ja Hokkaidon yliopiston raportissa neljästä kahvilasta otetuista näytteistä löytyi EHEC-bakteeria.
Kyseessä on tiettyjen suolistobakteerien ryhmä, joka voi aiheuttaa ihmisille vakavia infektioita.
Havainto herättää kysymyksiä hygieniakäytännöistä tilanteissa, joissa ihmiset ja eläimet ovat jatkuvasti läheisessä kontaktissa.
Eläinkahviloissa asiakkaat voivat koskettaa eläimiä ja viettää niiden kanssa pitkiäkin aikoja.
Tämän vuoksi tilojen puhtaus ja asianmukaiset hygieniakäytännöt ovat erityisen tärkeitä.
Tutkimuksen tuloksia ei kuitenkaan pidä yleistää kaikkiin Japanin eläinkahviloihin.
Eläinkahviloista on keskusteltu myös Suomessa
Eläinkahviloihin liittyvät kysymykset eivät rajoitu Japaniin.
Myös Suomessa on uutisoitu alan toimintaan liittyvistä ongelmaepäilyistä.
Yle kertoi kesäkuussa 2024 tamperelaisesta kissakahvilasta, jonka entiset tai silloiset työntekijät esittivät huolestuttavia väitteitä eläinten hoidosta.
Nimettöminä esiintyneiden työntekijöiden mukaan osalla kissoista oli ollut erilaisia terveysongelmia.
He kertoivat muun muassa verisestä ripulista, silmäoireista, oksentelusta, pärskimisestä ja yskästä.
Työntekijät esittivät myös väitteitä pentutehtailusta.
Kahvilan omistajat kiistivät pentutehtailun sekä suurimman osan muista väitteistä.
Heidän mukaansa kissoista huolehdittiin asianmukaisesti.
Viranomaisilla oli erilaisia havaintoja
Ylen selvityksen mukaan viranomaisten arviot tamperelaisen kissakahvilan tilanteesta erosivat toisistaan.
Valvontaeläinlääkäri ei ollut tarkastuksillaan havainnut sellaisia puutteita, joihin olisi pitänyt puuttua.
Hän kuitenkin kuvaili kahvilaa riskipaikaksi suuren eläinmäärän vuoksi.
Elintarviketarkastaja puolestaan oli antanut toimijalle kehotuksia muun muassa hygieniaan ja tilojen ahtauteen liittyen.
Ylen jutun julkaisuhetkellä asian käsittely oli vielä kesken.
Poliisille tehty vihje ei ollut johtanut toimenpiteisiin.
Tapaus osoittaa, että eläinkahviloiden toimintaa voidaan arvioida useasta näkökulmasta ja että väitteet sekä viranomaishavainnot on tärkeää erottaa toisistaan.
Sanna Marinin kuva herätti laajemman kysymyksen
Marinin possukahvilavierailusta käyty keskustelu on laajentunut yksittäistä Instagram-kuvaa suuremmaksi.
Kyse ei ole pelkästään siitä, missä entinen pääministeri vieraili.
Keskustelussa pohditaan myös sitä, millaisia eläimiin liittyviä matkailupalveluja kannattaa tukea.
Eläinkahviloiden suosio perustuu pitkälti siihen, että asiakkaat pääsevät poikkeuksellisen lähelle eläimiä.
Juuri tämä tekee niistä houkuttelevia.
Samalla se herättää kysymyksiä eläinten mahdollisuudesta levätä ja käyttäytyä lajilleen ominaisella tavalla.
Marinin kuva toimi keskustelun käynnistäjänä, mutta huoli eläinkahviloista on ollut olemassa jo ennen hänen vierailuaan.
Marin ei kommentoinut kohua
Ilta-Sanomat yritti tavoittaa Sanna Marinin kommentoimaan possukahvilavierailuaan.
Häntä ei kuitenkaan tavoitettu.
Näin ollen ei ole tiedossa, mitä Marin itse ajattelee eläinkahviloiden eettisistä kysymyksistä.
Ei myöskään ole tietoa siitä, oliko hän perehtynyt kahvilan toimintatapoihin ennen vierailuaan.
Jodelissa esitetyt kommentit kertovat yksittäisten keskustelijoiden näkemyksistä.
Niiden perusteella ei voida päätellä, miten suomalaiset yleisesti suhtautuvat Marinin vierailuun.
Myöskään pelkkä Instagram-kuva ei kerro, millaiset olosuhteet juuri kyseisessä kahvilassa olivat.
Suloinen matkamuisto vai ongelmallinen matkailuilmiö?
Sanna Marinin julkaisema kuva kahdesta minipossusta on nostanut esiin laajemman eläinsuojelukeskustelun.
Osa somessa kommentoineista piti vierailua ajattelemattomana.
Toiset kiinnittivät huomiota erityisesti siihen, että tunnetun henkilön julkaisu voi lisätä eläinkahviloiden näkyvyyttä.
Kansainväliset selvitykset ovat puolestaan nostaneet esiin todellisia huolenaiheita osassa Japanin eläinkahviloita.
Niihin kuuluvat eläinten olosuhteet, eksoottisten lajien alkuperä, hygienia ja sääntelyn puutteet.
Samalla on muistettava, että eläinkahviloiden toimintamallit vaihtelevat eikä kaikkia voi pitää samanlaisina.
Marin ei ole kommentoinut vierailunsa herättämää arvostelua.
Yksi matkakuva on kuitenkin saanut monet pohtimaan, missä kulkee eläinystävällisen matkailun raja.
Mitä mieltä sinä olet – ovatko eläinkahvilat mukava tapa tutustua eläimiin vai pitäisikö niiden toimintaa rajoittaa eläinten hyvinvoinnin vuoksi?
Mitä te ajattelette? Kertokaa kommenteissa.
