Muusikko Arttu Wiskari on kertonut avoimesti henkilökohtaisesta vaikeudesta, joka on vaikuttanut hänen elämäänsä ja itseluottamukseensa.
Monista tunnetuista kappaleistaan tuttu artisti paljastaa kärsivänsä dysleksiasta eli lukivaikeudesta.
Vaikka Wiskari on rakentanut menestyksekkään uran sanojen ja musiikin parissa, lukeminen ei ole hänelle aina ollut helppoa.
Erityisesti tekstin muistaminen ja ääneen lukeminen muiden ihmisten edessä ovat aiheuttaneet haasteita.
Wiskari kertoo, että lukivaikeus on horjuttanut hänen itsetuntoaan ja saanut hänet pelkäämään tilanteita, joissa pitäisi lukea julkisesti.
Nyt hän haluaa puhua kokemuksistaan, jotta muut saman asian kanssa elävät eivät kokisi olevansa yksin.
Lukeminen on tuntunut turhauttavalta
Wiskari kuvailee Instagram-julkaisussaan, kuinka vaikeaa tekstin sisäistäminen voi hänelle olla.
Pelkkä hiljaa lukeminen ei välttämättä riitä siihen, että asiat jäisivät mieleen.
Hän vertaa kokemusta jopa siihen, että luettu teksti katoaisi saman tien vessanpöntöstä alas.
Vertaus on raju, mutta kuvaa artistin kokemaa turhautumista.
Vaikka hän käyttäisi aikaa lukemiseen, sisältö ei aina jää muistiin odotetulla tavalla.
Wiskari kertoo tarvitsevansa usein ääneen lukemista, jotta hän pystyy käsittelemään ja muistamaan lukemansa.
Jos kyseessä on erityisen tärkeä teksti, hänen täytyy edetä hyvin hitaasti.
Tavallinen lukutilanne voi siis vaatia häneltä huomattavasti enemmän aikaa ja keskittymistä.
Itsetunto joutui koetukselle
Lukivaikeuden vaikutukset eivät Wiskarin mukaan ole rajoittuneet vain lukemiseen.
Ne ovat ulottuneet myös siihen, miten hän on suhtautunut itseensä.
Artisti kertoo kokeneensa lukivaikeuden kolauksena itsetunnolleen.
Erityisen vaikeilta ovat tuntuneet tilanteet, joissa tekstiä pitäisi lukea ääneen muiden kuullen.
Julkinen lukeminen on herättänyt hänessä pelkoa.
Kokemus on tuttu monille lukivaikeuden kanssa eläville.
Vaikka lukivaikeus ei kerro ihmisen älykkyydestä tai kyvykkyydestä, siihen voi liittyä epävarmuutta ja häpeää.
Wiskarin avautuminen tuo esiin juuri tämän puolen asiasta.
Vaikeus ei välttämättä näy ulospäin, mutta se voi vaikuttaa voimakkaasti ihmisen kokemukseen omista taidoistaan.
Musiikista löytyi yllättävä apukeino
Wiskari ei ole kuitenkaan jäänyt vaikeutensa kanssa toimettomaksi.
Vuosien varrella hän on opetellut erilaisia keinoja, joiden avulla lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat paremmin.
Yksi hänen löytämistään ratkaisuista liittyy musiikkiin.
Artisti kertoo rytmittävänsä lauseita mielessään rumpufillien tapaan.
Rytmi auttaa häntä käsittelemään tekstiä itselleen luontevammalla tavalla.
Keino on kiinnostava erityisesti siksi, että musiikki on myös hänen ammattinsa ja tärkeä osa elämää.
Wiskari on löytänyt lukemisen tueksi jotakin omasta vahvuusalueestaan.
Hän korostaa myös kärsivällisyyden ja huumorin merkitystä.
Vaikeuden kanssa eläminen on vaatinut omanlaisten toimintatapojen löytämistä.
Myös kirjoittamiseen löytyi uusi lähestymistapa
Lukemisen lisäksi Wiskari kertoo joutuneensa etsimään itselleen sopivaa tapaa kirjoittaa.
Hän huomasi, että kirjoittaminen alkoi sujua paremmin, kun hän muutti suhtautumistaan siihen.
Sen sijaan, että hän olisi yrittänyt ilmaista itseään suoraan omana itsenään, hän alkoi asettua kirjoittaessaan tiettyyn rooliin.
Tämä helpotti hänen mukaansa tekstin tuottamista.
Havainto osoittaa, kuinka yksilöllisiä lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvät keinot voivat olla.
Toiselle sopiva menetelmä ei välttämättä toimi toisella.
Wiskarille rooliin asettuminen ja musiikillinen rytmittäminen ovat kuitenkin olleet hyödyllisiä tapoja käsitellä sanoja.
Lukivaikeus koskettaa monia suomalaisia
Dysleksia on huomattavasti yleisempää kuin moni saattaa ajatella.
Eri arvioiden mukaan lukivaikeutta esiintyy noin 5–10 prosentilla ikäluokasta.
Посмотреть эту публикацию в Instagram
Käytännössä tämä tarkoittaa, että useimmissa koululuokissa on ainakin yksi oppilas, jolla on lukemiseen liittyviä erityisiä vaikeuksia.
Lukivaikeus voi näkyä esimerkiksi lukemisen hitautena, virheinä, kirjoittamisen haasteina tai tekstin käsittelyn kuormittavuutena.
Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat ihmisestä toiseen.
Lukivaikeus ei tarkoita sitä, ettei ihminen voisi oppia, opiskella tai menestyä työelämässä.
Oikeanlaiset tukikeinot ja omiin tarpeisiin sopivat menetelmät voivat helpottaa arkea huomattavasti.
Silti lukivaikeuteen liittyy edelleen ennakkoluuloja, jotka voivat saada ihmiset peittelemään ongelmiaan.
Wiskari haluaa vähentää häpeää
Wiskarin julkaisu on osa Erilaisten oppijoiden liiton Julkilukivaikeus-kampanjaa.
Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa lukivaikeudesta ja purkaa siihen liittyviä ennakkokäsityksiä.
Samalla halutaan rohkaista ihmisiä puhumaan omista kokemuksistaan.
Wiskarin päätös osallistua kampanjaan on merkityksellinen, sillä hänet tunnetaan julkisuudessa nimenomaan sanojen ja tarinoiden välittäjänä.
Hänen esimerkkinsä osoittaa, että lukivaikeus voi kulkea mukana myös sellaisen ihmisen elämässä, jonka työ perustuu vahvasti kielelliseen ilmaisuun.
Menestys ei tarkoita, että kaikki olisi ollut helppoa.
Eikä vaikeus tarkoita, ettei ihminen voisi löytää omaa tapaansa onnistua.
Henkilökohtainen tunnustus voi auttaa muitakin
Wiskari on oppinut suhtautumaan lukivaikeuteensa kärsivällisemmin.
Hän ei väitä, että ongelma olisi kadonnut.
Sen sijaan hän on löytänyt tapoja elää sen kanssa.
Huumori, musiikki ja omien vahvuuksien hyödyntäminen ovat auttaneet häntä tilanteissa, jotka ovat aikaisemmin tuntuneet vaikeilta.
Julkinen avautuminen voi olla tärkeä viesti etenkin niille, jotka ovat vuosien ajan kokeneet häpeää lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvistä vaikeuksistaan.
Wiskarin tarinassa olennaista ei ole vain se, että tunnetulla artistilla on dysleksia.
Tärkeää on myös se, ettei lukivaikeus ole estänyt häntä rakentamasta uraa, jossa sanoilla on keskeinen merkitys.
Onko kouluissa ja työelämässä edelleen liian vahva oletus siitä, että kaikkien pitäisi osata lukea ja kirjoittaa samalla tavalla – vaikka ihmisten vahvuudet ovat erilaisia?
Mitä te ajattelette? Kertokaa kommenteissa.
