Joskus yksinkertainen kuva voi saada aikaan yllättävän voimakkaan tunnereaktion. Tässä psykologisessa viihdetestissä sinun tarvitsee tehdä vain yksi valinta: katso neljää lasta ja mieti, ketä heistä haluaisit vaistomaisesti suojella ensimmäisenä.
Älä pohdi vastausta liian pitkään. Valitse lapsi, joka herättää sinussa välittömästi voimakkaimman tarpeen auttaa, lohduttaa tai ottaa turvaan.
Tällaisia testejä ei pidä pitää diagnooseina tai tieteellisinä menetelminä lapsuuden traumojen tunnistamiseen. Ne voivat kuitenkin toimia kiinnostavana tapana pohtia omia tunteita ja sitä, miksi tietyt tilanteet koskettavat meitä muita voimakkaammin.
Ajatuksena on, että saatamme reagoida erityisen herkästi sellaiseen haavoittuvuuteen, joka muistuttaa jollain tavalla omista kokemuksistamme.
Neljä vaihtoehtoa kuvaavat tässä testissä neljää erilaista tunnetta: yksinäisyyttä, tarvetta ansaita rakkautta, pakkoa vaikuttaa vahvalta sekä jatkuvaa tärkeän ihmisen odottamista.
Katso siis kuvaa ja tee valintasi ennen kuin luet tuloksen.
1. Yksin jäänyt lapsi
Jos haluaisit ensimmäisenä mennä yksin olevan lapsen luokse, saatat olla erityisen herkkä emotionaaliselle yksinäisyydelle.
Kyse ei välttämättä ole fyysisestä yksinolosta. Ihminen voi olla muiden ympäröimänä ja tuntea silti olevansa täysin yksin.
Lapsuudessa tällainen kokemus voi syntyä esimerkiksi silloin, kun omille peloille, surulle tai kysymyksille ei tunnu löytyvän ihmistä, joka todella kuuntelisi ja ymmärtäisi.
Ajan myötä lapsi saattaa lakata pyytämästä apua. Ei siksi, ettei hän enää tarvitsisi sitä, vaan koska hän on oppinut varautumaan siihen, ettei apua ehkä kuitenkaan tule.
Jos juuri tämä lapsi herätti sinussa voimakkaimman suojelunhalun, yksinäisyyden tunne saattaa olla sinulle jollain tavalla tuttu tai muuten erityisen koskettava.
2. Lapsi, joka yrittää aina olla ”kiltti”
Toinen lapsi kuvastaa tarvetta ansaita hyväksyntää olemalla mahdollisimman hyvä.
Tällainen lapsi saattaa oppia jo varhain, että kehuja ja huomiota saa onnistumalla, noudattamalla sääntöjä ja pitämällä vaikeat tunteet omana tietonaan.
Kyse ei siis ole vain hyvästä käytöksestä.
Lapsi ei välttämättä pyydä suoraan huomiota, vaan yrittää ansaita sitä. Pelkoja voidaan piilotella moitteettoman käyttäytymisen taakse, ja läheisyyttä tavoitellaan olemalla taitava, helppo ja mahdollisimman vähän vaivaa aiheuttava.
Jos haluaisit suojella juuri tätä lasta, saatat tunnistaa ajatuksen siitä, että hyväksyntää täytyy jollain tavalla ansaita.
Sama toimintamalli voi seurata myös aikuisuuteen: ihminen hakee arvostusta jatkuvan suorittamisen kautta sen sijaan, että kokisi olevansa riittävä sellaisenaan.
3. Lapsi, joka yrittää näyttää vahvalta
Kolmas lapsi ei ulospäin vaikuta tarvitsevan kenenkään apua.
Hän seisoo pää pystyssä ja yrittää näyttää itsenäiseltä. Pienet yksityiskohdat voivat kuitenkin vihjata, ettei itsevarma ulkokuori kerro koko totuutta.
Tämä vaihtoehto voi koskettaa erityisesti ihmisiä, jotka ovat joutuneet oppimaan pärjäämään omin voimin.
Apua ei ehkä ole pyydetty silloinkaan, kun sitä olisi todella tarvittu. Vähitellen itsenäisyydestä on voinut tulla selviytymiskeino.
Joskus lapsi vaikuttaa poikkeuksellisen vahvalta siksi, ettei hänellä ole ollut paikkaa, jossa olisi voinut turvallisesti olla heikko, peloissaan tai yksinkertaisesti vain lapsi.
Jos haluaisit ensimmäisenä suojella häntä, juuri tällainen näennäisen vahvuuden taakse piilotettu haavoittuvuus saattaa herättää sinussa voimakkaan reaktion.
4. Ovella odottava lapsi
Neljäs lapsi seisoo kynnyksellä ja katsoo ulospäin, mutta ei vielä uskalla ottaa seuraavaa askelta.
Hänen tilanteessaan yhdistyvät toivo ja epävarmuus.
Hän odottaa jotakin – tai jotakuta – mutta ei tiedä, voiko siihen todella luottaa.
Tässä testissä kuva yhdistetään ihmissuhteisiin, joissa läheisyys tai toisen ihmisen läsnäolo on tuntunut epävarmalta ja vaikeasti ennakoitavalta.
Lapsi ei ole lakannut toivomasta. Samalla hän on kuitenkin saattanut oppia, että odottamiseen liittyy myös pettymyksen mahdollisuus.
Jos juuri tämä lapsi herätti sinussa halun mennä hänen luokseen, saatat olla erityisen herkkä tilanteille, joissa joutuu odottamaan toisen ihmisen päätöstä, viestiä tai muuta merkkiä siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu.
Testin tulosta kannattaa tarkastella ennen kaikkea ajatuksia herättävänä peilinä, ei varmana selityksenä omalle menneisyydelle. Yksi kuvavalinta ei pysty osoittamaan, millainen lapsuus ihmisellä on ollut tai onko hänellä psyykkisiä traumoja.
Mutta jos jokin näistä neljästä lapsesta kosketti sinua välittömästi, voi olla kiinnostavaa kysyä itseltään yksi asia: miksi juuri hänen tilanteensa herätti minussa niin voimakkaan tarpeen suojella?
Kenet sinä valitsit ensimmäisenä – ja osuiko hänen kuvauksensa niin lähelle, että se tuntui jopa hieman epämukavalta?
Älä vaihda ensimmäistä vastaustasi jälkikäteen. Kerro kommenteissa vain numero 1, 2, 3 tai 4.
“
