Jokaisessa nykyaikaisessa autossa on tuttu painike, jossa näkyy luistava auto tai teksti ESP, ESC tai DSC. Useimmille se on nappi, jota ei kannata koskea lainkaan, tai jota painetaan vain huvin vuoksi talven tullen. Todellisuudessa harva tietää, että kyseessä ei ole yksi toiminto, vaan kokonainen järjestelmä useilla toimintatiloilla.
ESP ei ole pelkkä ajonvakautus, vaan usean järjestelmän yhteistyö. Se estää pyöriä lukkiutumasta jarrutuksessa, rajoittaa renkaiden sutimista kiihdytyksessä ja seuraa, vastaako auton liike kuljettajan ohjausta. Kun kaikki toimii yhdessä, auto pysyy hallinnassa liukkaalla ja vaikeissa tilanteissa.
Painikkeen painalluksen pituudella on suuri merkitys. Lyhyt painallus poistaa yleensä vain sutimiseneston, jolloin moottori ei enää rajoita tehoa ja pyörät saavat sutia vapaammin. Ajonvakautus jää silti aktiiviseksi ja puuttuu tilanteeseen, jos auto lähtee hallitsemattomaan luistoon.
Pitkä painallus vie järjestelmän pidemmälle ja kytkee pois myös ajonvakautuksen. Tällöin vain lukkiutumaton jarrujärjestelmä jää käyttöön, ja kuljettaja vastaa täysin auton käyttäytymisestä. Kaikissa autoissa täyttä poiskytkentää ei kuitenkaan sallita, vaan järjestelmä aktivoituu uudelleen nopeuden tai voimakkaan sivuluisun myötä.
On tilanteita, joissa ESP:stä tulee este eikä apu. Syvä lumi, jäätynyt ylämäki, mutainen tie tai hiekkapohja vaativat sutimista ja moottorin voimaa. Tällöin lyhyt painallus on usein paras ratkaisu, jotta auto pääsee liikkeelle eikä jää paikalleen nykimään.
ESP-painike ei ole lelu eikä driftikytkin, vaan tärkeä työkalu. Liukkaalla tiellä ja nopeassa ajossa se kannattaa pitää päällä, mutta vaikeassa maastossa sen hallittu käyttö voi ratkaista koko tilanteen. Kun pääset pois lumesta tai mäestä, järjestelmä on aina hyvä kytkeä takaisin päälle.
