Poltavan alueella asuva Vera Ivashko herätti laajaa huomiota epätavallisella harrastuksellaan. Tavallisista lasipulloista tuli hänelle paitsi luovuuden väline myös todellinen apu arjessa. Kaikki alkoi televisio-ohjelmasta, jossa mies oli rakentanut talon samppanjapulloista. Ajatus vaikutti rohkealta, mutta Vera tunsi heti inspiraation – ja ennen kaikkea hänellä oli runsaasti “raaka-ainetta”.
Vera oli työskennellyt koko elämänsä kaupankäynnin parissa ja vuokrasi myöhemmin pienen kyläkaupan. Sen taakse kertyi vuosien varrella valtavia määriä tyhjiä pulloja, joiden poisvieminen olisi vaatinut rahaa ja kuljetuksen. Niinpä hän päätti hyödyntää ne itse. Ensimmäinen projekti oli aidan rakentaminen vanhan, romahtaneen puuaidan tilalle. Pullot hän lajitteli värin mukaan ja loi niistä kuvioita – timantteja ja kukkia.
Valmis aita ihastutti sekä tekijäänsä että ohikulkijoita. Auringonvalossa ja iltavalaistuksessa se näytti lähes taideteokselta. Pian kyläläiset alkoivat itse tuoda Veralle pulloja omilta pihoiltaan. Kun niitä ei ollut tarpeeksi, hän keräsi niitä ympäristöstä ja jopa kaatopaikoilta. Näin syntyivät myös pullokivetyt polut ja jopa lasipulloista rakennettu ulkokäymälä.
Rakentaminen pulloista ei Veran mukaan ole teknisesti sen vaikeampaa kuin tavallisista materiaaleista. Maaseudulla kasvaneena hän oli tottunut käsillä tekemiseen. Vera asuu yhdessä 22-vuotiaan tyttärensä Alenan kanssa. Perheen talous on tiukka, sillä suuri osa rahoista kuluu tyttären autoimmuunisairauden hoitoon.
Juuri rahapula johti seuraavaan, kaikkein merkittävimpään ideaan: talon lisälämmöneristykseen pulloilla. Vera osti savitalonsa noin 30 vuotta sitten, eikä siihen ollut tehty suurta remonttia. Aiemmin talvella oli pakko käyttää sekä uunia että sähkölämmittimiä, ja sähkölaskut nousivat korkeiksi.
Vain kahdessa viikossa Vera verhosi talon seinät noin viidellätuhannella pullolla, kulmiin hän asetteli tummia viinipulloja koristeeksi. Ensimmäinen talvi osoitti ratkaisun toimivuuden: talosta tuli selvästi lämpimämpi, puulämmitykseen kului koko kauden aikana vain murto-osa aiemmasta, eikä sähköistä lämmitintä tarvittu lainkaan.
Talo ei ainoastaan lämpene paremmin, vaan näyttää myös omaperäiseltä. Pullot muodostavat ilmataskun, ovat ekologisia, kestäviä eivätkä vaadi huoltoa. Kaiken lisäksi materiaali ei maksanut Veralle mitään. Suurin arvo syntyi tekemisen ilosta ja siitä, että kekseliäisyys auttoi selviytymään vaikeassa elämäntilanteessa.
