Ajatus yhteisestä vanhuudesta ystävien kanssa kuulostaa monelle vain haaveelta. Mutta seitsemälle naiselle tästä haaveesta tuli todellisuutta. He olivat tunteneet toisensa yli 20 vuoden ajan ja jakaneet elämänsä ilot ja haasteet yhdessä. Eräänä päivänä he alkoivat pohtia, miltä heidän tulevaisuutensa voisi näyttää – ja päättivät tehdä siitä juuri sellaisen kuin halusivat.
Kaikki sai alkunsa, kun he näkivät keskeneräisen rakennuksen lähellä Guangzhou’n kaupunkia Kiinassa. Siinä missä muut näkivät pelkän puolivalmiin talon, he näkivät mahdollisuuden. Yhdessä he keräsivät varat ja päättivät muuttaa rakennuksen kodiksi, jossa he voisivat elää yhdessä myöhemmin elämässään.
Remonttiin ja sisustukseen käytettiin noin 4 miljoonaa juania, ja lopputulos on vaikuttava. Kolmikerroksinen talo sijaitsee kauniissa maisemassa, riisipeltojen ja vehreyden keskellä. Talossa on seitsemän makuuhuonetta, tilava olohuone ja pitkä ruokapöytä, jonka ääreen kaikki mahtuvat yhdessä. Sisustus on huolella valittu, ja huonekaluja on tuotu jopa Marokosta ja Intiasta.
Yksi talon tärkeimmistä paikoista on veranta, jossa ystävät viettävät aikaa yhdessä. Sinne johtaa bambusta tehty polku, ja suuret ikkunat tuovat luonnon osaksi sisätilaa. Talossa on myös uima-allas ja kaikki modernit mukavuudet, jotka tekevät elämästä helppoa ja nautinnollista.
Arki tässä yhteisössä on järjestetty selkeästi. Jokaisella on oma roolinsa: yksi kokkaa, toinen viljelee vihanneksia, kolmas huolehtii musiikista ja tunnelmasta, ja joku käyttää perinteisen kiinalaisen lääketieteen taitoja auttaakseen muita. Näin elämä sujuu ilman ristiriitoja, ja jokainen tuntee olevansa tärkeä osa kokonaisuutta.
Naiset kuvaavat itseään itsenäisiksi, mutta samalla he tietävät voivansa luottaa toisiinsa milloin tahansa. He viettävät aikaa yhdessä, valmistavat ruokaa, laulavat ja nauttivat elämästä. Ystävyys on heidän yhteisönsä perusta.
Heidän tarinansa on muistutus siitä, että joskus rohkeus toteuttaa unelma voi muuttaa koko elämän. Sen sijaan, että he olisivat päätyneet yksin tai perinteiseen hoivakotiin, he loivat oman paikkansa – täynnä lämpöä, yhteyttä ja iloa.
