Viisi vuosisataa sitten kadonnut laiva on löydetty Lounais-Afrikan aavikolta. Arkeologit ovat löytäneet laivasta kultakolikoita – tästä löydöstä on tullut yksi viime vuosien jännittävimmistä arkeologisista löydöistä.
Portugalilainen kauppalaiva lähti liikkeelle Lissabonista 7. maaliskuuta 1533. Sen reitti pysyi tuntemattomana yli viisisataa vuotta – vuoteen 2008 asti, jolloin sen hylky löydettiin Namibiasta, aivan aavikon hiekasta, läheltä merenrantaa, timanttikaivoksen aikana.
Yhden version mukaan Intiaan matkalla ollut laiva joutui voimakkaan myrskyn kouriin ja kaatui vieden mukanaan aarteensa – kuparia ja kultaharkkoja.
Laivalta löydettiin kaksi tuhatta kultakolikkoa ja kymmeniä tuhansia puntia kupariharkkoja – lähes kaikki täydellisessä kunnossa.
Kolikoiden ja harkkojen lisäksi laiva oli kirjaimellisesti täynnä arvokasta lastia.
Etelä-Afrikan meriarkeologisen tutkimuslaitoksen pääarkeologi, tohtori Nolin mukaan itse hylyn löytyminen ei ole yllättävää – myrskyt tällä alueella iskevät edelleen usein maihin.
Kuitenkin vain viikko kaivausten alkamisen jälkeen tutkijat löysivät reunoja myöten kullalla täytetyn arkun. Sen sisältämien kolikoiden avulla he pystyivät paikantamaan laivan alkuperän: se oli portugalilainen alus, joka katosi vuonna 1533.
Uskotaan, että laiva upposi Namibian rannikolla myrskyn aikana, kun se ajettiin liian lähelle rantaa ja törmäsi kallioon. Vedet laskivat myöhemmin paljastaen aluksen jäänteet aavikolla.
Muutamia luunpalasia lukuun ottamatta laivan kunto viittasi sen tuhonneen myrskyn uskomattomaan voimaan. Ruumiiden puuttuminen viittaa siihen, että miehistö joko hukkui mereen tai onnistui hylkäämään laivan.
”Nyt ilmaus ’kullan täyttämä laiva’ saa aivan uuden merkityksen”, sanoi tohtori Noliu.
Lisätutkimukset paljastivat pronssimaljoja, ja pitkät metallitangot osoittautuivat tykeiksi.
Tohtori Noliun tiimi löysi myös metallinpaloja, jotka viittasivat laivan hautautumiseen hiekan alle, sekä vähintään 500 vuotta vanhan musketin.
Lisäksi löydettiin tykkejä, miekkoja, astrolabeja, kompasseja ja jopa eräänlainen ”aikakapseli”. Löytöjen joukossa oli myös hopeakolikoita.
Löytöjen perusteella tohtori Noliu ja hänen kollegansa päättelivät, että laiva lähti Lissabonin satamasta Portugalista ja oli matkalla Afrikan eteläkärjen ympäri Intian länsirannikolle.
Tämä oli tyypillinen reitti, jota portugalilaiset alukset kulkivat tuolloin vastaavia lasteja kuljettaen.
Bom Jesus (”Hyvä Jeesus”) -nimistä alusta pidetään nykyään arvokkaimpana ja vanhimpana Saharan eteläpuolisen Afrikan länsirannikolta löydettynä hylkynä.
Aluetta, josta laiva löydettiin, kutsutaan nimellä Sperrgebiet, joka tarkoittaa saksaksi ”kiellettyä aluetta”.
Jo 1900-luvun alussa sadat saksalaiset kullankaivajat parveilivat siellä etsimässä timantteja.
Alueen omistaa tällä hetkellä Namibian hallituksen ja timanttiyhtiö De Beersin yhteisyritys. Merkittävä osa laivasta on edelleen hiekan alla.
Hylkyä vartioi kaivoskompleksin turvallisuushenkilöstö, eikä yleisö pääse sinne.
Ajatusta museon perustamisesta keskustellaan ajoittain, mutta ei ole vielä tiedossa, toteutuuko tämä ajatus.
