Oli kuuma päivä. Asfaltti suli, ilma väreili tien yllä ja jopa ambulanssin sireenit tuntuivat vaimeilta. Miehistö oli palaamassa päivystyksestä – rutiinivuorosta, ei mitään epätavallista. Kuljettaja päätti pysähtyä huoltoasemalle; hänellä oli pari kilometriä polttoainetta jäljellä.
Tankkauksen aikana ensihoitaja meni ulos venyttelemään, haki vettä jääkaapista kassan vierestä ja palasi autoon. Kaikki vaikutti tavalliselta, kunnes yhtäkkiä läheisestä autosta juoksi ulos mies – levoton, hämmentynyt, pitelemässä pientä tyttöä sylissään.
”Apua! Hän ei hengitä!” hän huusi.
Seuraavat sekunnit tallentuivat valvontakameraan. Ensihoitaja pudotti pullon, juoksi paikalle ja asetti lapsen ambulanssin konepellille. Kuljettaja laittoi heti sireenin päälle ja hälytti apua. Tyttö oli tajuton – lämpöhalvaus, hänen hengityksensä oli pysähtynyt.
Nainen aloitti elvytyksen siinä parkkipaikalla. Minuutin kuluttua muutkin liittyivät mukaan – joku piteli sateenvarjoa, joku toi vettä. Tallenteessa näkyy, kuinka hän pumppaa ilmaa rytmikkäästi, pysähtymättä kuumuudesta huolimatta. 10 sekuntia. 20. 30. Ja sitten – heikko hengenveto.
Hänen isänsä lankesi polvilleen uskomatta, että hän hengittäisi taas. Hänen ympärillään olevat ihmiset alkoivat itkeä. Ensihoitaja, hiestä ja pölystä märkänä, pyyhki vain otsan ja sanoi hiljaa: ”Kaikki on nyt hyvin.”
Tallenne levisi myöhemmin kulovalkean tavoin. Kommentoijat kirjoittivat, että tämä otos muistutti siitä, etteivät sankarit käytä viittoja. He käyttävät univormuja ja pysähtyvät vain, kun joku alkaa hengittää uudelleen.
